perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kriittinen pedagogiikka ja jälkikolonialistinen lähestymistapa - Maan ystävien globaalikasvatuksen aineksia

Elämme globalisoituneessa maailmassa, jossa ihmiset eri puolilla maapalloa ovat kytköksissä toisiinsa. Jos valitsee lentää lomamatkalle Thaimaahan, äänestää tietynlaisia päättäjiä vaaleissa tai syö tietynlaista ruokaa, vaikuttaa välillisesti tai suoraan ympäristöön ja ihmisten elämään lähellä ja kaukana. Ennennäkemättömän nopean tiedonvälityksen ansiosta tieto ja uutiset eri puolilta maailmaa myös tavoittavat ihmiset ainakin globaalin Pohjoisen tietoyhteiskunnassa. Miten globalisoituvassa maailmassa tulisi elää, jotta ei aiheuttaisi vahinkoa muille?

Pelkkä tieto ei vielä johda siihen ymmärrykseen, jota globalisoituneessa maailmassa elävät ihmiset tarvitsevat. Globaalikasvatus antaa ihmisille - niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin - keinoja ymmärtää ja käsitellä globaaleja ilmiöitä ja median välittämiä uutisia. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, miten globaalikasvatusta tehdään.

Globaalikasvatus - kuten muukin kasvatus - perustuu aina arvoihin. Lähtökohtana olevista arvoista riippuen globaalikasvatukseksi kutsuttu toiminta saattaa korostaa hyvinkin erilaisia asioita.  Humanismille ja liberalismille perustuva kansainvälisyyskasvatuksen ajatuksena on tutustuttaa oppilaat eri kulttuureihin ja opettaa heitä eläytymään eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten tilanteeseen. Uusliberalistinen globaalikasvatus puolestaan korostaa globalisaatiosta saatavia taloudellisia hyötyjä, jolloin mielenkiinto ei niinkään ole ihmisissä. Jälkikolonialistinen globaalikasvatus perustuu kriittisen pedagogiikan perintöön ja korostaa, että on tärkeä tiedostaa valtasuhteet maapallon eri toimijoiden välillä: esimerkiksi Afrikan köyhyys ei johdu ihmisten laiskuudesta tai edes hyväntekeväisyyden puutteesta, vaan taustalla on pikemminkin kolonialismin ajalta periytyvät valtasuhteet ja vallankäyttäjien haluttomuus muuttaa vallitsevaa tilannetta. 

Kun Maan ystävät aloittaa uuden globaalikasvatushankkeen syksyllä 2014, jälkikolonialistinen globaalikasvatus on järjestölle luontevin lähestymistapa. Haluamme ihmisten ymmärtävän, että globalisaation hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti maapallolla, koska nykyiset valtarakenteet pitävät yllä vallitsevaa tilannetta. 

Globaalien epäkohtien korjaamisessa ei ole kysymys kansojen välisestä solidaarisuudesta, vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta ja velvollisuudesta toisia ihmisiä kohtaan. Haluamme ohjata ihmisiä toimimaan oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän maailman puolesta, koska toimimatta jättäminen ei ole vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo.

Anni Kiviranta
kirjoittaja on Maan ystävien Globaalia ympäristökasvatusta -hankkeen koordinaattori

P.S. Maan ystävien hankkeeseen kuuluvat globaalikasvatuksen opintopiirit aloittavat toimintansa syyskuussa. Lisätietoa myöhemmin kesällä tässä blogissa, Facebookissa ja nettisivuilla. Mikäli haluat kysyä jotain, voit lähettää postia osoitteeseen anni.kiviranta [ät] maanystavat.fi